| On kaksi tilannetta, joissa strategia on turha. Kun se ei toteudu tai asiat toteutuvat ilman sitäkin. Useimmiten taustalla on johtajilta kuulemani, ”ihmiset eivät täysillä toteuta strategiaa”. Tuota samaa olen nuorempana kokenut itsekin. Ongelma on todellinen ja haittaa sekä tuloksen tekoa, että tavoitteiden saavuttamista. |
| Pelon kulttuuri syö strategian aamiaiseksi. Porukkaa ei saa sitoutumaan strategiaan. Haluttua kasvua ei saavuteta. Tuottavuus ei kehity kuten on ajateltu. Kipeitä paikkoja, mutta koska esimies kuulee tätä niin monelta, niin noihin pikkuhiljaa turtuu. Ajatus menee radalle, jonka mukaan tuo on normaalia. |
| Toisinkin voi kuitenkin olla. Aina välillä kuulemme organisaatioista, joissa strategiat toteutuvat, tavoitteet jopa ylittyvät. Tavallaan pelottavaa on, että on myös organisaatioita, joissa tavoitteet ylittyvät, vaikka niissä ei olekaan strategioita. Onko strateginen ajattelu siis väärin, tai jopa turhaa? Vai onko kyse siitä, että joku on löytänyt tavan tehdä strategian toisin, jolloin se toimii? Matti Alahuhta on sanonut ”strategian ei tarvitse olla maailman paras, sen toteuttamisen pitää olla maailman paras”. Hänellä on näyttöä liiketoiminnan positiivisesta kehittymisestä silloinkin, kun maailman talous sakkaa. Hyvä uutinen on, että tuo on muidenkin saavutettavissa. |
| Onnistuminen vaatii matkaa itseen, tekemisen juurille. Se vaatii pysähtymistä. Kaiken kiireen keskellä tuo on se vaikea paikka. Kuvittelemme olevamme tehokkaita, kun menemme kovalla vauhdilla eteenpäin, päivät ovat täynnä tekemistä. Huolehdimme siitä, että teemme asiat oikein. Kysymys, joka jokaisen pitäisi itselleen esittää ”teenkö ihan varmasti oikeita asioita”. Ja koska aivomme ovat toimintoautomaatti, niin meidän pitää kysyä tuo erittäin kriittisesti jokaisen tekemisen kohdalla vähintään 4 kertaa. Kieltäytyä hyväksymästä aivojemme tuottamaan helppoa aikaisempaan tekemiseen perustuvaa automaattivastausta.
|
| Olen nähnyt, miten jotkin organisaatiot pärjäävät kaikessa suunnittelussa yhdellä lauseella. Eräässä organisaatiossa johtaminen perustuu kolmeen kysymykseen (sekä organisaation että jokaisen yksilön johtaminen). Suorastaan hullua on, että nuo ovat toimalallaan poikkeavia. Vai mitä ajattelet siitä, että erittäin perinteisellä toimialalla oleva yritys ylittää päämiehen pitkän tähtäimen tavoitteen 120%? Entä jos sinäkin voisit ylittää tavoitteesi, henkilökohtaisesti ja organisaationa? |
| Menestyjät muista erottava tekijä ei ole teknologiasta kiinni. Menestyjät hallitsevat yhden osa-alueen muita paremmin. Vain yhden. Heillä on erittäin kirkkaana ja selkeänä jokaisen tiedossa yhtiön olemassaolon tarkoitus ja tavoiteltava tulevaisuus. Kun tietää miltä ponnistaa ja minne on menossa, niin on erittäin vahvoilla. Tämä on vähän kuin seiväshyppy. Jos et tiedä millä juokset, jos et tiedä missä rima on, niin miten osaat valita oikean seipään? Entä jos oletkin ihan väärässä kisassa, toiset ovat hyppäämässä pituutta… |
| Strategia muodostuu turhaksi, jopa painolastiksi, kun ihmiset eivät tiedä sen taustalla olevia tekijöitä. Vahva kolmikko, miksi ollaan olemassa, mihin asioihin yhteinen tekemisemme perustuu, mihin ollaan menemässä, muodostaa onnistuvan strategian pohjan. Itse asiassa, jos nuo ovat todella vahvat, hyvin ytimekkäästi ja selkeästi kuvattu, niin strategiaa ei edes välttämättä tarvita! Strategiset valinnat arjessa tapahtuvat noiden kautta, noiden pohjalta. |
| Strategia on siis jotakuinkin turha, jos ihmiset eivät ymmärrä mihin se perustuu. Ja se voi olla tarpeeton, jos kaikilla on yhteinen pohja, arvot ja kuva tulevaisuudesta. Tiedäthän nuo aloittavat yritykset, joissa into ja kiilto silmissä kantavat läpi pitkien työpäivien ilman uupumusta! Pysähdy siis, mieti miksi oikeastaan olettekaan olemassa (asiakkaan näkökulmasta), mitkä ovat tekemisen perusteita joista ette tingi ja mihin olette oikeasti menossa. Kun nuo ovat kirkkaita sinulle, mieti miten niistä joka kuukausi viestit niin henkilöstölle (ja yksinyrittäjänä pidät ne ”nenäsi” edessä koko ajan) kuin yhteistyökumppaneille ja asiakkaillekin?
|
| Tuon kun teet, niin sitten se strategia, jos sitä tarvitset, kyllä muodostuu. Ja mikä parasta, myös toteutuu. Jos kaipaat kumppania, sparraajaa, ota yhteyttä. Älä odota, vaan toimi jo tänään. |
Related Posts
Tieto ja päättäminen
Voisitko tehdä täydellisen päätöksen, jos sinulla olisi kaikki tieto käytettävissäsi? Väitetään, että jos vain ihmisille annettaisiin kaikki käytettävissä oleva tieto, he pystyisivät tekemään parhaat mahdolliset päätökset. Väitettä käytetään äärimmillään myös erilaisten mielipidekampanjoiden kanssa. Johtamisessa ja johtajuudessa kaiken tiedon saaminen olisi upea juttu. Ja aina mahdottomuus, sillä tietoa tulee koko ajan lisää.
Kun ajattellaan päätöksen tekoa ja siihen liittyvää täydellistä tietoa, on mahdotonta mitata ja tunnistaa milloin käytössä on ”kaikki” tieto. Päätöksen tekemiseen liittyy kuitenkin tietoakin suurempi tekijä. Vaikka ajatellaan, että teemme päätöksen tietoon perustuen, se ei koskaan ole totuus. Aivojemme prosessi sisältää aina kaiken tiedon käsittelyn ensin tunteiden ja sosiaalisen arvokartan kautta. Saamastamme tietotulvasta poimimme, tiedostamatta, sellaisen informaation joka istuu meidän olettamuksiimme, uskomuksiimme ja toiveisiimme. Ne osat informaatiota, jotka ovat meidän maailmankuvamme kanssa ristiriidassa, helposti jätetään huomioimatta.
Tuo toimintamalli, vaikka onkin luontainen ja siihen kaikki ainakin jossain määrin sortuu, on myös ongelmallinen. Kun tunteet ottavat vallan, ne ohjaavat meitä näkemään ja hakemaan tietoa joka tukee olettamustamme, ei suinkaan tietoa joka auttaa tekemään parhaan mahdollisen päätöksen. Ehkä sinäkin olet kokenut, miten olet tunteiden vallassa lähettänyt sähköpostin tai sanonut jotain, jota myöhemmin olet katunut. Olet myöhemmin huomannut, että sinulla oli mahdollista saada tieto jolla tehdä parempi päätös. Et vain tehnyt sitä koska tunteet ohjasivat uskomaan valitsemaasi tietoon. Toki, aina emme ole edes hyviä arvioimaan, mikä tieto on oikeasti hyvää. Siksi on syytä meistä jokaisen huomioida ja hyväksyä, että parhaatkin meistä tekevät välillä huonoja päätöksiä.
Älykkyys ja viisauskaan ei aina riitä. Emme ole kaikkien asioiden asiantuntijoita. Asioissa, jotka ovat meille vieraampia, meillä on paljon heikommat mahdollisuudet arvioida saamamme tiedon / informaation laatua. Voi olla vaikea erottaa toisistaan vahvoja mielipiteitä vakuuttavasti erottava ihminen todellisesta asiantuntijasta. Kun haluamme onnistua päätöksissä ja käyttää tietoa mahdollisimman kattavasti, meidän on pystyttävä erottamaan tieto ja taustamelu toisistaan. Onneksi siihen on kuitenkin olemassa apuvälineitä ja prosesseja!
Jokaisella meistä on sokeita pisteitä, asioita joita emme osaa edes nähdä heikkouksina ja osaamisvajeina. Esimiehillä ja johtajilla ihan samalla tavalla kuin kenellä tahansa muulla. Esimiesten ja johtajien kohdalla kyse on kuitenkin aina vähän vakavammasta ongelmasta, heidän kun pitäisi pystyä tekemään oikeita päätöksiä. Olennaisinta on pystyä tunnistamaan ”väärä” tieto. Kun ”väärä” tieto on saatu pois häiritsemästä, päätöksen teko tulee aina selkeämmäksi ja laadultaan paremmaksi. Onnistumisen taustalla on aina kaksi asiaa; kyky johtaa itseä ja rohkeus luopua joskus hyvinkin suositusta uskomuksesta.
Kaiken parhaan mahdollisen tiedon käyttöön saaminen on lähes aina mahdottomuus. Tietoa pitää olla ja hankkia, mutta nämä eivät saa muodostua päätöksenteko estäviksi tekijöiksi. Itsen johtamisessa, erityisesti kun tekee päätöksiä koskien isompaa joukkoa ihmisiä, on tarpeen pystyä tunnistamaan mikä on olennaista ja riittävää. On tärkeää tunnistaa, että tietoa tuottavat ihmiset ovat jokainen omien arvojensa ja uskomustensa pohjalta toimivia. Pysähtymällä ajoissa arvioimaan mitkä tekijät vaikuttavat sinulle tietoa tuottavien ihmisten valintoihin, pystyt ennakoivasti vaikuttamaan omiin päätöksiisi.
Tämän päivän maailmassa on lisäksi erilaisia algoritmejä, jotka tuottavat meille tietoa, näkökulmia ja oikeasti vaikuttavat meidän uskomuksiimme. Sananvapaus tarkoittaa, että meille voidaan tarjoilla kaikenlaista informaatiota, usein tarkistamatonta. Sosiaalisen median kanavat pyrkivät tarjoamaan meille sitä, mitä olemme katsoneet tai mistä olemme tykänneet aiemmin. Katsoessamme vaikkapa vaaliväittelyihin liittyvää informaatiota, faktan tarkastuksissa monet ”totuudet” osoittautuivat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Nämä ”hiljaiset” signaalit vaikuttavat meidän ajatteluumme ja päätöksentekoomme, jollemme tietoisesti pysähdy niitä arvioimaan ja kriittisesti prosessoimaan.
Tiedon muuttaminen päätökseksi onnistuneesti vaatii oman prosessin ja painotusten tunnistamista. Mitkä näkökulmat ovat sinulle tärkeitä? Onko sinulle esim. olennaista aina se, että viedään eteenpäin uutta asiaa? Vai ehkä se, että mitään ei muuteta, jollei siihen ole todella radikaalia syytä? Näiden painotusten tunnistamiseen on hyvä työkalu työelämän tunneälytesti. Sen kautta pääsee käsiksi itsen johtamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Samalla pystyy myös tunnistamaan, millaisia strategioita voi ja kannattaa rakentaa (nämä ovat aina henkilökohtaisia) tiedon valinnan ja analysoinnin tueksi.
Tunneälyn oikealla käytöllä pystyt parantamaan tiedon käsittelyä ja sen myötä päätöksentekoa merkittävästi. Sinulle muodostuu rutiinit, joiden avulla saat enemmän oikeaa ja laadukasta tietoa käyttöösi. Pystyt jättämään häiritsevän taustamelun pois, joka tarkoittaa vähenevää työmäärää ja laadukkaampia päätöksiä. Täydellisyyteen ei kukaan pysty eikä pääse, olennaista on nostaa osumatarkkuutesi päätöksen teossa korkeammalle tasolle. Se vie sinut pitkälle, sillä kovin harva vielä hyödyntää tiedettä oman päätöksentekoprosessinsa apuna.
Kun haluat ottaa seuraavan askeleen, minä voin auttaa sinua. Kuten olen auttanut satoja esimiehiä ja johtajia. Ota yhteyttä nyt, niin saat tuloksia jo ennen joulua!
Kari I. Mattila, kehittymisen kumppanisi, tunneälytaitojen kehittäjä
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.