Minulla oli tuossa muutama päivä sitten pitkä ja mielenkiintoinen keskustelu yhden kollegan kanssa. Hän oli sitä mieltä, että persoonallisuustesjä ei pitäisi käyttää. Ja minä taas olen sitä mieltä, että testeille on paikkansa. Kumpi on oikeassa?
Sinäkin olet ehkä tehnyt testin tai useammankin. Minun ensimmäinen kokemukseni oli vähintäänkin uuvuttava 800 kysymystä. Ensimmäinen tunneälytesti oli kuin se kuuluisa juna tunnelissa. Se avasi minulle uuden kuvan itsestäni. Sain selityksen muutamiin elämäni tapahtumiin.Testeihin liittyen olemme kuulleet vaikka millaisia. Monet ovat saaneet tuloksista hyötyä, jotkut ovat pettyneet ja jotkut pitävät ihan humpuukina. Olemme myös kuulleet jopa julkisuudessa, miten niitä on joissakin organisaatioissa käytetty väärin, tai ainakin tuloksia on käsitelty todella huonosti.
Testit ovat oiva apuväline. Kunhan muistetaan muutamia aivan olennaisia reunaehtoja. Kaikkein tärkein on, ettei mitään, ei siis mitään, testitulosta pitäisi vain saada tulosteena itsekseen tulkittavaksi, vaan aina kouluttautuneen ammattilaisen kanssa läpikäyden. Toinen tärkeä sääntö on muistaa, ettei mikään yksittäinen testi kerro kenestäkään 100 % tietoa. Ja kolmas on sitten se, että testejä on kovin monenlaisia, erilaisista lähtökohdista ja eri tarkoituksiin. Hyvin valittu testi, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen, auttaa pääsemään eteenpäin oman kehittymisen polulla. Se auttaa myös ymmärtämään muita paremmin. Erityisen suuri arvo on niillä testeillä, joiden avulla tiimit pystyvät parantamaan yhteistyötään, innovatiivisuuttaan ja tuottavuuttaan.
Testeihin liittyen on muutamia asioita jotka on syytä ottaa huomioon. Olennaisin on aina se, että valitsijalla on selkeä käsitys mitä testin käyttämisellä tavoitellaan? Ihan jokainen testi on luotu jostain lähtökohdista rakennettu, jolloin sen käyttäminen jossain muussa yhteydessä voi johtaa harhaan. Testien joukossa on valitettavasti sellaisia, joiden ainoana perusteena on yksittäisen henkilön mielipide tai pahimmillaan jopa jonkin organisaation tavoitteet. Sitten on testejä, jotka ovat tulkintoja jostain tutkimuksestä. Seuraava taso on testit, jotka on rakennettu jonkin hypoteesin ja tieteellisen tutkimuksen kautta. Sitten on vielä erityisiä testejä, jotka on pääosin kliinisessä käytössä ja kartoittavat jotain aivan tiettyä asiaa. Testeistä osa on siis “yleiskuvaa” antavia, osa tiettyyn rooliin kohdentuvia ja osa sitten hyvin rajoitettuun osaan persoonaa kohdentuvia.
Työelämässä käytettävistä testeistä löytyy monenlaista. Juuri oikean testin löytäminen ei ole helppoa, sillä testin myyjät ymmärrettävästi kertovat että juuri heidän testinsä on se oikea. Vaikka useimmat testit auttavatkin, osan hyöty jää lähinnä kysymyksiä esille tuovaksi. Kohdalleen osuva testi auttaa merkittävästi oikean henkilön valinnassa sekä henkilön kehittymisessä. Parhaat testit auttavat myös tunnistamaan miten tiimi muodostuu ja millainen persoonallisuus täydentää tiimin osaamista ja rakentaa tiimin yhteenkuuluvuutta. Testin valinnassa on myös tärkeää pohtia, mikä on testaukseen osallistujien valmius hyödyntää saamaansa tietoa. Kun kyseessä on haastavampi tehtävä (siis persoonallisuuden käytön osalta), silloin on yleensä järkevää käyttää muutamaa eri testiä (näin toimimme esim. toimitusjohtajavalinnoissa).
Testien yksi etu rekrytoinnissa on yhdenmukainen tieto. Kun testi on valittu oikein, päätöksentekoon tulee vahvemmat perusteet ja päätöksen tekijän omat henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat vähemmän. Osaamisen ja persoonan valinnassa päästään käsiksi olennaiseen ja löydetään henkilö, joka istuu porukkaan. Henkilöstön kehittämisessä testit auttavat löytämään ratkaisut, joiden kautta kehittyminen, muutos, onnistuu paremmin ja etenee nopeammin. Sillä hyvä testi antaa työkalut joiden käyttö poistaa esteitä muutokselta. Kun testin tulokset käydään osaavan, usein sertifioidun, asiantuntijan kanssa läpi saa henkilö syvällisemmän käsityksen ja pystyy rakentamaan omaan kehittymiseensä vahvemman motivaation.
Testien joukossa on siis tuotteita, joiden kohdalla minun omatuntoni ei antaisi myöden edes kertoa niistä, saati sitten käyttää. Niitä kait pitäisi kutsua humpuukiksi. Onneksi näitä ei ole kovin montaa. Sitten on sellaisia, jotka eivät ole vahvalla tieteellisellä pohjalla, mutta laajan käytön kautta ovat osoittaneet olevansa monelle riiittävä ja avaavan ehkä sopivan yksinkertaisessa muodossa ihmisen persoonallisuuden maailmaa. Niillä on oma arvonsa persoonallisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisessä. Tieteellisesti rakennetut ja kohdennettua tietoa (kuten vaikkapa motivaatioperusta tai työelämän tunneälytaidot) antavat testit tuottavat vaikuttavimman tuloksen. Toki, olennaista on myös testin tuloksia purkavan asiantuntijan osaaminen ja oma persoona.
Organisaation tasolla on hyvä muistaa, että yksi virhe rekrytointi maksaa käytännössä aina kymmeniä tuhansia. Johtajarekrytoinnin kohdalla satoja tuhansia. Siinä rinnalla yksittäisen testin kustannus on marginaalinen. Kannattaa siis käyttää testejä apuna, jotta välttyy turhilta kustannuksilta. Kun valitaan jäsentä tai jäseniä johonkin tiimin tai vaikkapa johtoryhmään, kannattaa ehdottomasti käyttää testiä, joka antaa kuvan tiimin yhtenäisyydestä ja erilaisuudesta. Hyvä muistaa, että erilaisuus on aivan olennaista tiimin menestyksen kannalta!
Mietitkö sinä, millaista testiä kannattaisi käyttää? Vai kannattaisiko käyttää testiä ollenkaan? Laita viestiä, keskustellaan ratkaisuista ilman paineita. Sinä valitset ja päätät, minä autan sinua kymmenien eri testien kokemuksella, itse testejä tehneenä. Ja moneen eri testiin koulutuksen saaneena.
Kari I. Mattila, kehittymisen kumppanisi, tunneälytaitojen kehittäjä
Aiheeseen liittyy
