| Suurin este muuttumisellemme on kiire. Aivomme on ohjelmoitu toimimaan energiatehokkaasti = toistamaan tuttuja rutiineja. Niinpä silloin kun ajattelemme, että meillä on kiire, ei meille ole luontaista etsiä uusia ratkaisuja. Milloin sinun kalenterissasi on varattuna aikaa ”ei minkään tekemiselle”? Miten sinä hallitset itseäsi niin, että vaikka on paljon tekemistä, niin ei ole kiireen, stressin tunnetta?
|
| Jos suuren ja vahvasti kasvavan konsernin johtaja voi olla puolet vuodesta lomalla, niin silloin toisenlainen toimintamalli on mahdollista. Tuosta johtajasta kerrotaan, että kun hän on lomalla, hän saattaa sieltä soittaa, että olen tässä pohtinut erästä asiaa… Ja siitä lähtee uuden kehitystyön polku. Tuo lomalla olo ei siis tarkoita että aivot eivät työskentelisi. Ne on vain vapautettu kiireen kahleesta, jolloin pystytään katsomaan asioita uusista näkökulmista. Innovaatio ja kehittyminen vaativat siis muutamia asioita; aikaa pysähtyä sekä tilaa katsoa ja kokeilla toisenlaisia ratkaisumalleja.
|
| Edellä olevat ovat hyvin yksinkertaisia asioita, mutta vaativat organisaatiolta aika paljon. Johtajan pitää luoda ja ylläpitää ilmapiiriä, jossa jokainen kokee olonsa turvalliseksi. Tämä tarkoittaa, että ne tapahtumat, mitä me arjessa kutsumme mokiksi, nähdäänkin oppimistilanteina. Uuden luominen on kuin tangon tanssimista, askeleita otetaan eteen, taakse ja sivulle. Upea tango muodostuu kuviosta, ei yhdestä yksittäisestä askeleesta. Moka on se sivuaskel. Millaisen tanssikulttuurin sinä johtajana olet luonut organisaatioosi?
|
| Työhyvinvointi on oikeastaan organisaation rahasampo. Ja innovatiivisuus on organisaation tulevaisuuden menestystekijä, tulevaisuuden rahasampo. Innovaatioihin kuitenkin aina liittyy se, että kaikki kokeilut eivät voi onnistua. Siksi organisaatiossa pitää olla oikeus ja lupa mokata. Tuohon toki liittyy vastuullisuus ja myös rohkeus nopeasti luopua huonoista ideoista. Muistetaan, että kun Edison kehitti (innovoi) hehkulamppua, niin ennen patentoimista oli tehty noin 3000 versiota ja sen jälkeen vielä noin 6000 ennenkuin se oikeasti toimi! Kun on moka ei olekaan moka, vaan oppimisen tilaisuus ja kun siihen liitetään näkemys paremmasta tilanteesta, niin kaikki on mahdollista!
|
| Moka ei siis ole paha asia, vaan se on kehittymisen kasvualusta. Meidän velvollisuutemme on mokata. Jos Alexander Fleming ei olisi mokannut, niin meillä ei ehkä olisi vieläkään penisilliiniä! Kun meillä on lupa, jopa velvollisuus, mokata, muuttuu koko maailma. Kun mokaaminen, siis oikeammin toisenlaisen ratkaisun ajatteleminen ja kokeileminen, on sallittua, siitä tulee myös harkittua. Ja harkinta, aktiivinen arviointi, on se työkalu, jolla kokeilussa pysytään turvallisella puolella. Edisonkin otti jokaisesta kokeilusta jotain opikseen. Mitä sinä ole harkinnut kokeiltavaksi ja miten olet ajatellut kokeilun tehtävän ilman liian suuria riskejä?
|
| Innovaatiota ei voi pakottaa. Mokaa ei voi määrätä. Mielen ja ajattelun kohdalla jokainen pakottaminen vähentää aivojen mahdollisuuksia uudenlaiseen yhdistämiseen. Organisaatioissa ei siis pidä määrätä, että nyt alamme olla innovatiivisempia. Siellä pitää keskittyä innovatiivisuuden esteiden poistamiseen. Sen toinen nimi on turvallisuuden kulttuuri!
|
| Jokainen meistä on joskus saanut ”ahaa” elämyksiä. Se, millaisessa asiassa tuo on tapahtunut, ei ole niinkään olennaista. Tärkeää on muistaa kuinka hyvältä se tuntui! Tuohon tunteeseen meidän kannattaa pyrkiä uudelleen. Organisaation kannalta noita tunteita kannattaa tukea ja niihin menemistä kannustaa. Tuon tunteen vaikuttavuus on nimittäin paljon pitkäkestoisempi ja voimakkaampi kuin minkään palkankorotuksen. Ja samalla hyvä innovaatio myös parantaa organisaation tuottavuutta. Hyvä innovaatio voi myös olla jostain turhasta irrottautuminen. Kampanjalla ”siivotaan turhat työt/palaveri pois” moni organisaatio voisi parantaa tuottavuuttaan paljonkin.
|
| Joskus tarvitaan myös määrätietoista innovaatiotyötä. Sekin on mahdollista, kun käytetään oikeita työkaluja ja siihen suunniteltuja prosesseja. Mm BfEAL® menetelmällä voidaan käydä ohjatusti ja strukturoidusti innovaatiopolkua lävitse. Yksi erittäin hyväksi havaittu polku on strategian vieminen arkeen. Muuttunut strategia vaatii uudenlaista toimintaa. Pitää siis innovoida, miten toimia uudessa tilanteessa. BfEAL® työkalulla tuo voidaan tehdä tavoitteellisesti ja niin, että osallistujat oikeasti ja myös tunnetasolla sitoutuvat uuteen tapaan toimia.
|
| Matti Alahuhta on todennut, että jatkuva muutos ei ole itseisarvo, se on välttämättömyys. Jos et siis muutu, et siis innovoi, et myöskään pärjää pidemmällä aikavälillä. Pahimmillaan voit menettää kaiken.
|
| Johtajuustaito.fi on muutoksen aikaansaaja. Me kehitämme työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla muutos ja kulttuurikehittäminen oikeasti onnistuvat. BfEAL® menetelmämme on myös auditoitu ulkoisen toimijan toimesta. Kun haluat kehittyä tavoitteellisesti, ota yhteyttä! |
Related Posts
Tieto ja päättäminen
Voisitko tehdä täydellisen päätöksen, jos sinulla olisi kaikki tieto käytettävissäsi? Väitetään, että jos vain ihmisille annettaisiin kaikki käytettävissä oleva tieto, he pystyisivät tekemään parhaat mahdolliset päätökset. Väitettä käytetään äärimmillään myös erilaisten mielipidekampanjoiden kanssa. Johtamisessa ja johtajuudessa kaiken tiedon saaminen olisi upea juttu. Ja aina mahdottomuus, sillä tietoa tulee koko ajan lisää.
Kun ajattellaan päätöksen tekoa ja siihen liittyvää täydellistä tietoa, on mahdotonta mitata ja tunnistaa milloin käytössä on ”kaikki” tieto. Päätöksen tekemiseen liittyy kuitenkin tietoakin suurempi tekijä. Vaikka ajatellaan, että teemme päätöksen tietoon perustuen, se ei koskaan ole totuus. Aivojemme prosessi sisältää aina kaiken tiedon käsittelyn ensin tunteiden ja sosiaalisen arvokartan kautta. Saamastamme tietotulvasta poimimme, tiedostamatta, sellaisen informaation joka istuu meidän olettamuksiimme, uskomuksiimme ja toiveisiimme. Ne osat informaatiota, jotka ovat meidän maailmankuvamme kanssa ristiriidassa, helposti jätetään huomioimatta.
Tuo toimintamalli, vaikka onkin luontainen ja siihen kaikki ainakin jossain määrin sortuu, on myös ongelmallinen. Kun tunteet ottavat vallan, ne ohjaavat meitä näkemään ja hakemaan tietoa joka tukee olettamustamme, ei suinkaan tietoa joka auttaa tekemään parhaan mahdollisen päätöksen. Ehkä sinäkin olet kokenut, miten olet tunteiden vallassa lähettänyt sähköpostin tai sanonut jotain, jota myöhemmin olet katunut. Olet myöhemmin huomannut, että sinulla oli mahdollista saada tieto jolla tehdä parempi päätös. Et vain tehnyt sitä koska tunteet ohjasivat uskomaan valitsemaasi tietoon. Toki, aina emme ole edes hyviä arvioimaan, mikä tieto on oikeasti hyvää. Siksi on syytä meistä jokaisen huomioida ja hyväksyä, että parhaatkin meistä tekevät välillä huonoja päätöksiä.
Älykkyys ja viisauskaan ei aina riitä. Emme ole kaikkien asioiden asiantuntijoita. Asioissa, jotka ovat meille vieraampia, meillä on paljon heikommat mahdollisuudet arvioida saamamme tiedon / informaation laatua. Voi olla vaikea erottaa toisistaan vahvoja mielipiteitä vakuuttavasti erottava ihminen todellisesta asiantuntijasta. Kun haluamme onnistua päätöksissä ja käyttää tietoa mahdollisimman kattavasti, meidän on pystyttävä erottamaan tieto ja taustamelu toisistaan. Onneksi siihen on kuitenkin olemassa apuvälineitä ja prosesseja!
Jokaisella meistä on sokeita pisteitä, asioita joita emme osaa edes nähdä heikkouksina ja osaamisvajeina. Esimiehillä ja johtajilla ihan samalla tavalla kuin kenellä tahansa muulla. Esimiesten ja johtajien kohdalla kyse on kuitenkin aina vähän vakavammasta ongelmasta, heidän kun pitäisi pystyä tekemään oikeita päätöksiä. Olennaisinta on pystyä tunnistamaan ”väärä” tieto. Kun ”väärä” tieto on saatu pois häiritsemästä, päätöksen teko tulee aina selkeämmäksi ja laadultaan paremmaksi. Onnistumisen taustalla on aina kaksi asiaa; kyky johtaa itseä ja rohkeus luopua joskus hyvinkin suositusta uskomuksesta.
Kaiken parhaan mahdollisen tiedon käyttöön saaminen on lähes aina mahdottomuus. Tietoa pitää olla ja hankkia, mutta nämä eivät saa muodostua päätöksenteko estäviksi tekijöiksi. Itsen johtamisessa, erityisesti kun tekee päätöksiä koskien isompaa joukkoa ihmisiä, on tarpeen pystyä tunnistamaan mikä on olennaista ja riittävää. On tärkeää tunnistaa, että tietoa tuottavat ihmiset ovat jokainen omien arvojensa ja uskomustensa pohjalta toimivia. Pysähtymällä ajoissa arvioimaan mitkä tekijät vaikuttavat sinulle tietoa tuottavien ihmisten valintoihin, pystyt ennakoivasti vaikuttamaan omiin päätöksiisi.
Tämän päivän maailmassa on lisäksi erilaisia algoritmejä, jotka tuottavat meille tietoa, näkökulmia ja oikeasti vaikuttavat meidän uskomuksiimme. Sananvapaus tarkoittaa, että meille voidaan tarjoilla kaikenlaista informaatiota, usein tarkistamatonta. Sosiaalisen median kanavat pyrkivät tarjoamaan meille sitä, mitä olemme katsoneet tai mistä olemme tykänneet aiemmin. Katsoessamme vaikkapa vaaliväittelyihin liittyvää informaatiota, faktan tarkastuksissa monet ”totuudet” osoittautuivat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Nämä ”hiljaiset” signaalit vaikuttavat meidän ajatteluumme ja päätöksentekoomme, jollemme tietoisesti pysähdy niitä arvioimaan ja kriittisesti prosessoimaan.
Tiedon muuttaminen päätökseksi onnistuneesti vaatii oman prosessin ja painotusten tunnistamista. Mitkä näkökulmat ovat sinulle tärkeitä? Onko sinulle esim. olennaista aina se, että viedään eteenpäin uutta asiaa? Vai ehkä se, että mitään ei muuteta, jollei siihen ole todella radikaalia syytä? Näiden painotusten tunnistamiseen on hyvä työkalu työelämän tunneälytesti. Sen kautta pääsee käsiksi itsen johtamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Samalla pystyy myös tunnistamaan, millaisia strategioita voi ja kannattaa rakentaa (nämä ovat aina henkilökohtaisia) tiedon valinnan ja analysoinnin tueksi.
Tunneälyn oikealla käytöllä pystyt parantamaan tiedon käsittelyä ja sen myötä päätöksentekoa merkittävästi. Sinulle muodostuu rutiinit, joiden avulla saat enemmän oikeaa ja laadukasta tietoa käyttöösi. Pystyt jättämään häiritsevän taustamelun pois, joka tarkoittaa vähenevää työmäärää ja laadukkaampia päätöksiä. Täydellisyyteen ei kukaan pysty eikä pääse, olennaista on nostaa osumatarkkuutesi päätöksen teossa korkeammalle tasolle. Se vie sinut pitkälle, sillä kovin harva vielä hyödyntää tiedettä oman päätöksentekoprosessinsa apuna.
Kun haluat ottaa seuraavan askeleen, minä voin auttaa sinua. Kuten olen auttanut satoja esimiehiä ja johtajia. Ota yhteyttä nyt, niin saat tuloksia jo ennen joulua!
Kari I. Mattila, kehittymisen kumppanisi, tunneälytaitojen kehittäjä
