Olipa kyse sitten urheilussa, johtamisessa tai jossain muualla kehittymisestä, niin kehittymisen lähtökohtana on aina sisäinen halu. Tosin, se ei riitä, jos ulkoinen pelko on liian suuri. Monessa organisaatiossa tuskaillaan, että kun meillä ei tule innovaatioita. Innovatiivisuus on kehittymistä, perinteisen näkemistä uudella tavalla. Tai jopa jonkin aivan uuden näkemistä. Jotta kehittämistä, innovatiivisuutta voisi johtaa hyvin, täytyy ensin tietää, mikä on sitä oleellista, mitä pitää johtaa. Täytyy myös tietää, miten sitä oleellista johdetaan.
Joka vuosi jossain päin tulee uusia, toimialaa ravistelevia ratkaisuja. Ja syntyy myös uusia toimialoja. Samalla kuolo korjaa satoa paikoilleen jämähtäneiden keskuudessa. Hyvä uutinen on se, että kysymys ei ole pakosta, kohtalosta tai luonnon ilkeydestä. Kysymys on siitä, mitä valintoja ihmiset tekevät. Ihmiset kuten sinä ja minä. Kehittyminen ja innovaatiot ovat luontainen osa meitä, kun vaan annamme niille tilaa. Kasvu, vanhan uudistuminen ja oppiminen ovat meillä kaikilla käytettävissä.
Vaikka kehittyminen onkin yllättävän helposti saavutettavissa, niin sitä ennen on se vaikea paikka. Liian monet haluavat päästä ”helpolla” tänään, ymmärtämättä että se tarkoittaa suurempaa tuskaa huomenna. Jotkut uskottelevat itselleen, että meillä kehitytään koko ajan, kun he näpräävät jonkin prosessin detaljin kanssa. Tämä ei riitä!
Kehittyminen lähtee siitä, että uskalletaan säännöllisesti päästää irti vanhoista olettamuksista ja ajatuksista. Ihan ensimmäiseksi pitää siis luoda turvallisuuden kulttuuri. Kyse on tunteesta, toteutuksessa jkyse on ohtajan tunneälytaidoista. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä hyödyntämään erilaisia tekniikoita ja menetelmiä kehittymisen tukena. Ja tämä on mahdollista jokaiselle ihmiselle, jokaiselle organisaatiolle.
Kaikki eivät etene kehittymisessä yhtä kovaa tai samanlaista polkua. Ei onneksi ole tarpeenkaan. Eikä joka vuosi ole tarpeen ottaa yhtä suuria loikkia. Mutta pitää uskaltaa loikata jonkin verran. Vähintään muutaman vuoden välein pitää, ihan toimialasta riippumatta, uskaltaa kurkata seuraavia tulevaisuusskenaarioita: – mitä jos kaikki jatkuu kuten ennenkin, mistä meidän elinvoimaisuutemme ja kilpailukykymme silloin kumpuaa:
– voisimmeko löytää jonkin merkittävän evoluution omaan tekemiseemme ja sen myötä saavuttaa jotain hienoa
– voiko toimialallamme tapahtua merkittävä revoluutio, joka muuttaa koko toimialan pelisäännöt
– entä jos tapahtuu jokin katastrofi, mitä sitten voisimme tehdä?
Noiden skenaarioiden käsittely, niistä nousevien strategisten valintojen pohdinta, vaatii työyhteisöltä hyvää johtajuutta. Tämän avaimet on taitavassa ja vaikuttavassa tunneälyyn perustuvassa johtamisessa ja vuorovaikutuksessa. Teknisten temppujen, jippojen ja työkalujen käyttö on puhdasta ajan ja rahan haaskausta, jollei organisaation kulttuuri ole kunnossa. Ei kannata ajatella, että ihmiset ovat valmiita ajattelemaan ”out-of-the-box” jos he ovat epävarmoja omasta tulevaisuudestaan.
Toisaalta, kuten hyvinvoivia ja menestyviä organisaatioita kuunnellessa hyvin voi nähdä, terve ja kehittymistä tukeva yrityskulttuuri muodostavat aina toimialasta riippumatta erityistä kilpailuetua. Miltä teillä tuntuisi olla toimialanne parhaita tuloksia ja kasvua tekevien yritysten joukossa? Jossa ihmiset voivat hyvin?
Avain ja lukko ovat johtajuustaidot. Johtaja on jopa 70 % organisaation kulttuurista. Millainen sinä olet johtajana, mihin sinun johtajuutesi perustuu? Entä sinun johtamisesi? Eräs asiakkaamme lähti kehittämään oikeilla työkaluilla oikeita asioita. 5 vuodessa kasvu on ollut noin 2 miljoonasta liki 15 miljoonaan. Ihan vaan keskittymällä oikeisiin asioihin, niin tekemisessä kuin johtajuudessa ja johtamisessa. Haluaisitko kuulla lisää? Ota yhteyttä, pidetään pieni porinatuokio. Ihan vaan vapaamuotoisesti, ilman sitoumuksia ja kustannuksia!
