| Testauksia toteuttavat monet toimijat ja testaustyökaluja on satoja. Testit on aina tehty jotain tarkoitusta varten, vaikka niitä sitten saatetaankin käyttää muuhunkin. Valitettavasti osa testeistä on luotu vain yksi tavoite mielessä, testin tekijän muun palvelun myyminen. Eivätkä kaikki edes kestä tieteellistä tarkastelua. Valinta ja tulosten tulkitseminen ovat useimmille vaikeaa, joskus jopa mahdotonta . |
| ”Erilaiset testaukset ovat siis yhä enemmän saamassa sijaa työyhteisöissä, rekrytoinneissa ja henkilöstön kehittämisessä. Testaaminen on ehdottomasti kannatettavaa, mutta vain kun muutamat reunaehdot täyttyvät: 1. käytettävän testin tulee oikeasti olla tieteellisesti vahvalla pohjalla 2. testin tehnyt henkilö saa tulokset ja tarvittavan palautteen (palaute pitää olla testausjärjestelmän mukainen) 3. tuloksia käytetään osana muuta arviointia 4. testausta käytetään kun jotain on olennaisesti muuttunut; uusi työpaikka tai selkeästi uusi ja erilainen työtehtävä Oikeanlaisella testillä saadaa kuitenkin merkittävästi parannettua niin yksilön kehittymisen kuin rekrytoinnin onnistumisen edellytyksiä. Oikea testi oikeassa paikassa voi tuottaa organisaatiolle jopa kymmenien prosenttien tuottavuus ja/tai liiketulos loikan. Yksilön kannalta hyvä testi tekee onnistumisen todennäköisemmäksi ja työn tekemisen mielekkäämmäksi. ” |
| Yksi merkittävimmistä haasteista laadukkaidenkin testien käytössä on, että helposti jätetään se ratkaiseva osa testaamatta. Ei nimittäin riitä, että testataan yksi henkilö, vaan on tiedettävä millainen kokonaisuus työyhteisöstä muodostuu. Useimmiten, kun koetaan että testauksen antama tulos ei ole osunut kohdilleen (esim. rekrytoitu lähteekin pian pois tai joudutaan jopa työsuhde päättämään), kyse ei olekaan tuon henkilön testin antamasta tuloksesta, vaan eri ihmisten yhteen sovittamisen ymmärtämisessä epäonnistumisesta
|
| Tiimin tai työyhteisön testaaminen ja sen myötä yhteisen käsityksen muodostaminen on liiketaloudellisesti ehkä organisaation parhaiten kannattava investointi. Ihmisen erilaisuuden hyödyntämisestä muodostuu kokonaisuuksia, jotka ovat osiensa tulo. Parantunut kommunikaatio, parempi työilmapiiri ja parempi sitoutuminen ovat niitä tekijöitä, jotka näkyvät asiakkaille ja jotka vaikuttavat asiakkaiden ostopäätöksiin positiivisesti. |
| Testaamisessa ei päde ajattelu, että kerran testattu, se riittää. Saamme vuorokaudessa jopa 60 000 signaalia. Vaikka suurin osa niistä onkin tuttuja, niin jo 1 % tarkoittaa, että kohtaamme 600 uutta asiaa vuorokaudessa. Ja jokainen uusi asia muodostuu meille jonkinlaiseksi opiksi, vaikuttaa meidän persoonaamme. Persoonamme kehittyy ja kehittymisen suunta tiimin jäsenten välillä voi olla kovinkin erilainen. Siksi esim. 3-5 vuoden välein tapahtuva testaus parantaa yhdessä toimimisen edellytyksiä. Ja aina, kun yksikin tiimissä vaihtuu, on syytä muodostaa uudesta tiimistä kokonaiskuva. |
| Valitse työkalu, joka on luotettava, tarkoitettu työelämässä toimimisen arviointiin ja joka mahdollistaa myös tiimin tuloksen muodostamisen. Varmista testin käytettävyys eri lähteistä, pyydä esimerkki raportista nähtäväksesi ja kysy, miltä tulokset näyttävät kun vastaaja on tuohon saamaasi malliin nähden kovin erilainen. Käytä vuosien varrella muutamaa eri menetelmää, jotta saat monipuolisempaa tietoa.
|
| Hyvin suoritettu testaus ja siitä annettu yksilöllinen ja tiimitason palaute vaikuttavat positiivisesti toimintaan, jopa seuraavana päivänä. Oman ainutlaatuisuuden ja vahvuuksien esille saaminen vähentää työntekijöiden stressaantumista joka johtaa tuottavuuden ja innovatiivisuuden parantumiseen. Parempi työhyvinvointi vähentää myös sairauspoissaoloja. |
| Johtajuustaito.fi on ihmisten ja sen kautta organisaatioiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämiseen erikoistunut valmennus- ja testausorganisaatio. |
Related Posts
Tieto ja päättäminen
Voisitko tehdä täydellisen päätöksen, jos sinulla olisi kaikki tieto käytettävissäsi? Väitetään, että jos vain ihmisille annettaisiin kaikki käytettävissä oleva tieto, he pystyisivät tekemään parhaat mahdolliset päätökset. Väitettä käytetään äärimmillään myös erilaisten mielipidekampanjoiden kanssa. Johtamisessa ja johtajuudessa kaiken tiedon saaminen olisi upea juttu. Ja aina mahdottomuus, sillä tietoa tulee koko ajan lisää.
Kun ajattellaan päätöksen tekoa ja siihen liittyvää täydellistä tietoa, on mahdotonta mitata ja tunnistaa milloin käytössä on ”kaikki” tieto. Päätöksen tekemiseen liittyy kuitenkin tietoakin suurempi tekijä. Vaikka ajatellaan, että teemme päätöksen tietoon perustuen, se ei koskaan ole totuus. Aivojemme prosessi sisältää aina kaiken tiedon käsittelyn ensin tunteiden ja sosiaalisen arvokartan kautta. Saamastamme tietotulvasta poimimme, tiedostamatta, sellaisen informaation joka istuu meidän olettamuksiimme, uskomuksiimme ja toiveisiimme. Ne osat informaatiota, jotka ovat meidän maailmankuvamme kanssa ristiriidassa, helposti jätetään huomioimatta.
Tuo toimintamalli, vaikka onkin luontainen ja siihen kaikki ainakin jossain määrin sortuu, on myös ongelmallinen. Kun tunteet ottavat vallan, ne ohjaavat meitä näkemään ja hakemaan tietoa joka tukee olettamustamme, ei suinkaan tietoa joka auttaa tekemään parhaan mahdollisen päätöksen. Ehkä sinäkin olet kokenut, miten olet tunteiden vallassa lähettänyt sähköpostin tai sanonut jotain, jota myöhemmin olet katunut. Olet myöhemmin huomannut, että sinulla oli mahdollista saada tieto jolla tehdä parempi päätös. Et vain tehnyt sitä koska tunteet ohjasivat uskomaan valitsemaasi tietoon. Toki, aina emme ole edes hyviä arvioimaan, mikä tieto on oikeasti hyvää. Siksi on syytä meistä jokaisen huomioida ja hyväksyä, että parhaatkin meistä tekevät välillä huonoja päätöksiä.
Älykkyys ja viisauskaan ei aina riitä. Emme ole kaikkien asioiden asiantuntijoita. Asioissa, jotka ovat meille vieraampia, meillä on paljon heikommat mahdollisuudet arvioida saamamme tiedon / informaation laatua. Voi olla vaikea erottaa toisistaan vahvoja mielipiteitä vakuuttavasti erottava ihminen todellisesta asiantuntijasta. Kun haluamme onnistua päätöksissä ja käyttää tietoa mahdollisimman kattavasti, meidän on pystyttävä erottamaan tieto ja taustamelu toisistaan. Onneksi siihen on kuitenkin olemassa apuvälineitä ja prosesseja!
Jokaisella meistä on sokeita pisteitä, asioita joita emme osaa edes nähdä heikkouksina ja osaamisvajeina. Esimiehillä ja johtajilla ihan samalla tavalla kuin kenellä tahansa muulla. Esimiesten ja johtajien kohdalla kyse on kuitenkin aina vähän vakavammasta ongelmasta, heidän kun pitäisi pystyä tekemään oikeita päätöksiä. Olennaisinta on pystyä tunnistamaan ”väärä” tieto. Kun ”väärä” tieto on saatu pois häiritsemästä, päätöksen teko tulee aina selkeämmäksi ja laadultaan paremmaksi. Onnistumisen taustalla on aina kaksi asiaa; kyky johtaa itseä ja rohkeus luopua joskus hyvinkin suositusta uskomuksesta.
Kaiken parhaan mahdollisen tiedon käyttöön saaminen on lähes aina mahdottomuus. Tietoa pitää olla ja hankkia, mutta nämä eivät saa muodostua päätöksenteko estäviksi tekijöiksi. Itsen johtamisessa, erityisesti kun tekee päätöksiä koskien isompaa joukkoa ihmisiä, on tarpeen pystyä tunnistamaan mikä on olennaista ja riittävää. On tärkeää tunnistaa, että tietoa tuottavat ihmiset ovat jokainen omien arvojensa ja uskomustensa pohjalta toimivia. Pysähtymällä ajoissa arvioimaan mitkä tekijät vaikuttavat sinulle tietoa tuottavien ihmisten valintoihin, pystyt ennakoivasti vaikuttamaan omiin päätöksiisi.
Tämän päivän maailmassa on lisäksi erilaisia algoritmejä, jotka tuottavat meille tietoa, näkökulmia ja oikeasti vaikuttavat meidän uskomuksiimme. Sananvapaus tarkoittaa, että meille voidaan tarjoilla kaikenlaista informaatiota, usein tarkistamatonta. Sosiaalisen median kanavat pyrkivät tarjoamaan meille sitä, mitä olemme katsoneet tai mistä olemme tykänneet aiemmin. Katsoessamme vaikkapa vaaliväittelyihin liittyvää informaatiota, faktan tarkastuksissa monet ”totuudet” osoittautuivat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Nämä ”hiljaiset” signaalit vaikuttavat meidän ajatteluumme ja päätöksentekoomme, jollemme tietoisesti pysähdy niitä arvioimaan ja kriittisesti prosessoimaan.
Tiedon muuttaminen päätökseksi onnistuneesti vaatii oman prosessin ja painotusten tunnistamista. Mitkä näkökulmat ovat sinulle tärkeitä? Onko sinulle esim. olennaista aina se, että viedään eteenpäin uutta asiaa? Vai ehkä se, että mitään ei muuteta, jollei siihen ole todella radikaalia syytä? Näiden painotusten tunnistamiseen on hyvä työkalu työelämän tunneälytesti. Sen kautta pääsee käsiksi itsen johtamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Samalla pystyy myös tunnistamaan, millaisia strategioita voi ja kannattaa rakentaa (nämä ovat aina henkilökohtaisia) tiedon valinnan ja analysoinnin tueksi.
Tunneälyn oikealla käytöllä pystyt parantamaan tiedon käsittelyä ja sen myötä päätöksentekoa merkittävästi. Sinulle muodostuu rutiinit, joiden avulla saat enemmän oikeaa ja laadukasta tietoa käyttöösi. Pystyt jättämään häiritsevän taustamelun pois, joka tarkoittaa vähenevää työmäärää ja laadukkaampia päätöksiä. Täydellisyyteen ei kukaan pysty eikä pääse, olennaista on nostaa osumatarkkuutesi päätöksen teossa korkeammalle tasolle. Se vie sinut pitkälle, sillä kovin harva vielä hyödyntää tiedettä oman päätöksentekoprosessinsa apuna.
Kun haluat ottaa seuraavan askeleen, minä voin auttaa sinua. Kuten olen auttanut satoja esimiehiä ja johtajia. Ota yhteyttä nyt, niin saat tuloksia jo ennen joulua!
Kari I. Mattila, kehittymisen kumppanisi, tunneälytaitojen kehittäjä
