| Luitko HeSa’rin jutun pyskopatiasta, narsismista ja machiavellismistä? Siinä tohtori Minna Lyons avaa noiden käsitteiden merkitystä. Artikkelissa se on sanottu, mutta jää todennäköisesti useimmilta huomaamatta, nimittäin että nuo piirteet muuttuvat negatiivisiksi jos ne ovat HALLITSEVIA.
|
| Ehkä artikkelin tärkein viesti on siinä, että meillä myös pitää olla jonkin verran noita piirteitä, jotta voimme yksilöinä selvitä osana yhteisöä. Kuinka paljon niitä pitää olla, riippuu muutamasta seikasta; A) mikä on meidän roolimme jossain työyhteisössä ja B) mikä on työyhteisön aito kulttuuri. Kuten Lyons mainitsee, niin esim. kirurgin tehtävissä on eduksi tietynlainen persoonallisuus. Tuo keskimääräistä vahvempi psykopatia on tarpeen, jotta pärjää elämän ja kuoleman rajamailla tehtävässä työssä. Saman tasoinen psykopatia ei kuitenkaan ole eduksi vaikkapa päiväkodissa.
|
| Paljonko siis pitää olla? Tai ehkä vielä olennaisempaa on kysyä, paljonko jotain piirrettä itse kullakin on, suhteessa muihin? Olen toistakymmentä vuotta tehnyt töitä tunneälyn piirissä. Se kertoo todella paljon ihmisistä, varsinkin johtajana ja johtamisessa. Yksi selkeä ja vahva oppi tuosta tuhansien ihmisten kanssa tehdystä työstä on, että kukaan meistä ei pysty tunnistamaan ihmisten koko kirjoa. Silloin me emme myöskään pysty oikeasti tietämään, kuinka voimakkaina meillä jokin piirre on suhteessa muuhun väestöön. Voimme ehkä tunnistaa, että olemme erilainen kuin muut, mutta kuinka erilainen? Tuon tunnistaminen, oman tietoisuuden lisääminen on varsinkin johtamisessa aivan olennainen menestyksen tekijä.
|
| Minä olen selvittänyt omaa persoonallisuuttani kymmenien testien avulla. Olen myös ollut kehittämässä muutamia kokonaisuuksia. Yksi niistä kokonaisuuksista, joita olen ollut kehittämässä yhdessä psykologitiimin kanssa, on testi jolla selvitetään noita kolmea piirrettä. Me kutsumme niitä ”kalliiksi piirteiksi”. Sillä jos henkilö on noiden osalta liian äärimmäisyyksiin menevä (= hänellä on hyvin vähän tai hyvin paljon jotain piirrettä), se muodostuu organisaatiolle aina kalliiksi tekijäksi. Merkittävästi muita alhaisempi piirre johtaa siihen, että joku muu ottaa vallan. Merkittävästi ylikorostunut piirre johtaa siihen, että organisaatio ei saa ihmisten todellista panostusta ja lisäarvoa hyödykseen. Minulle testi kertoi, että minulla on yksi merkittävä poikkeama!
|
| Alhainen piirre esim. machiavellismin osalta tarkoittaa arjessa sitä, että henkilö ei osaa huomioida ja nähdä muiden luontaista halua ja taitoa vaikuttaa siihen, miten hän toimii. Tällainen henkilö uskoo ihmisten olevan samalla tavalla aitoja ilman piiloagendaa. Ja usein kuitenkin ihmiset ovat varovaisia suorassa viestinnässä ja tavoitteittensa avoimessa jakamisessa. Johtamisessa on toisinaan jopa pakko pitää osa tavoitteista ainakin väliaikaisesti piilossa. Jos johtaja ei pysty tähän, se voi olla ongelma jollei kyseessä ole koko organisaation kulttuurista.
|
| Arvasitkin ehkä jo, minulla tuo machiavellismi on normaalin asteikon alapuolella. Minä olen kyllä myös onnistunut johtajana. Siihen on aina liittynyt se, että olen rakentanut johtamani organisaation kulttuurin ja suurelta osin valinnut siinä toimivat henkilöt. Psykopatian ja narsismin osa-alueilla olen testien mukaan normaalin tasolla. Johtamisen ja työyhteisön menestymisen kannalta on tärkeä tunnistaa, kuinka vahvoina nuo kolme kallista piirrettä ovat. Itse asiassa, vaikka henkilökohtainen tulos olisikin normaalin ulkopuolella, niin se ei vielä tarkoita että ei voisi onnistua terveesti!
|
| Näissä kalliissa piirteissä, kuten kaikessa mikä liittyy meidän persoonallisuuteemme, on kaksi merkittävää tekijää, se mitä meillä on ja sitten se, mitä me sillä teemme. Tuo jälkimmäinen on valinta. Minulla on kaksi ”tuskaa” tuottavaa persoonallisuuden piirrettä, korkea empatia ja alhainen machiavellismi. Näiden kohdalla minulla on koko elämän mittainen oppimisprosessi menossa. Kun en oikeasti pysty ymmärtämään näiden kohdalla miten muiden aivot toimivat ja prosessi kulkee, niin miten minun pitäisi toimia? Selkeää hyötyä olen kuitenkin saanut siitä, että tiedän missä mennään, missä kohtaan olen erilainen kuin useimmat muut.
|
| Testien avulla pääsee käsiksi omaan persoonaan suhteessa muihin. Mikään persoonallisuuden piirre ei ole absoluuttisesti mitattavissa, vaan kyse on aina suhteellisesta vahvuudesta ihmisten joukossa. Ja sen jälkeen tietoisista valinnoista, joilla tasapainottaa mahdollista erilaisuuttaan oikeaan suuntaan. Kun minulle selvisi tuo korkea empaattisuuteni, niin näin saman tien niitä monia virheitä, joita olin tehnyt. Ja pystyin myös oppimaan (tuo havainto sattui niin paljon, että oppiminen oli nopeaa), miten jatkossa ohjata omaa toimintaani paremmaksi!
|
| Persoonallisuustestien tehtävä ei ole määrittää meitä johonkin ”laatikkoon”. Niiden tehtävä on antaa meille osviittaa siitä, millainen olemme suhteessa muihin ihmisiin, jotta voimme käyttää persoonaamme parhaalla mahdollisella tavalla. Kun sinä haluat sukeltaa syvemmälle, jotta pääset pidemmälle, niin tee me voimme auttaa. Meillä on työkalut, jotka ovat kohdennettuja nimenomaan työelämässä menestymiseen. Autamme sinua tunnistamaan mm. millä tasolla olet noiden kalliiden piirteiden suhteen. Jotta voit tehdä korjaavia liikkeitä oman toimintasi johtamisessa!
|
| Ota yhteyttä saman tien, kerron mielelläni lisää. Kalliit piirteet ovat kalliita vain, kun et tiedä mitä ne sinulle tekevät!
|
| Menestyksen tekijä, tunneälyn asiantuntija, Kari I. Mattila
|
Related Posts
Tieto ja päättäminen
Voisitko tehdä täydellisen päätöksen, jos sinulla olisi kaikki tieto käytettävissäsi? Väitetään, että jos vain ihmisille annettaisiin kaikki käytettävissä oleva tieto, he pystyisivät tekemään parhaat mahdolliset päätökset. Väitettä käytetään äärimmillään myös erilaisten mielipidekampanjoiden kanssa. Johtamisessa ja johtajuudessa kaiken tiedon saaminen olisi upea juttu. Ja aina mahdottomuus, sillä tietoa tulee koko ajan lisää.
Kun ajattellaan päätöksen tekoa ja siihen liittyvää täydellistä tietoa, on mahdotonta mitata ja tunnistaa milloin käytössä on ”kaikki” tieto. Päätöksen tekemiseen liittyy kuitenkin tietoakin suurempi tekijä. Vaikka ajatellaan, että teemme päätöksen tietoon perustuen, se ei koskaan ole totuus. Aivojemme prosessi sisältää aina kaiken tiedon käsittelyn ensin tunteiden ja sosiaalisen arvokartan kautta. Saamastamme tietotulvasta poimimme, tiedostamatta, sellaisen informaation joka istuu meidän olettamuksiimme, uskomuksiimme ja toiveisiimme. Ne osat informaatiota, jotka ovat meidän maailmankuvamme kanssa ristiriidassa, helposti jätetään huomioimatta.
Tuo toimintamalli, vaikka onkin luontainen ja siihen kaikki ainakin jossain määrin sortuu, on myös ongelmallinen. Kun tunteet ottavat vallan, ne ohjaavat meitä näkemään ja hakemaan tietoa joka tukee olettamustamme, ei suinkaan tietoa joka auttaa tekemään parhaan mahdollisen päätöksen. Ehkä sinäkin olet kokenut, miten olet tunteiden vallassa lähettänyt sähköpostin tai sanonut jotain, jota myöhemmin olet katunut. Olet myöhemmin huomannut, että sinulla oli mahdollista saada tieto jolla tehdä parempi päätös. Et vain tehnyt sitä koska tunteet ohjasivat uskomaan valitsemaasi tietoon. Toki, aina emme ole edes hyviä arvioimaan, mikä tieto on oikeasti hyvää. Siksi on syytä meistä jokaisen huomioida ja hyväksyä, että parhaatkin meistä tekevät välillä huonoja päätöksiä.
Älykkyys ja viisauskaan ei aina riitä. Emme ole kaikkien asioiden asiantuntijoita. Asioissa, jotka ovat meille vieraampia, meillä on paljon heikommat mahdollisuudet arvioida saamamme tiedon / informaation laatua. Voi olla vaikea erottaa toisistaan vahvoja mielipiteitä vakuuttavasti erottava ihminen todellisesta asiantuntijasta. Kun haluamme onnistua päätöksissä ja käyttää tietoa mahdollisimman kattavasti, meidän on pystyttävä erottamaan tieto ja taustamelu toisistaan. Onneksi siihen on kuitenkin olemassa apuvälineitä ja prosesseja!
Jokaisella meistä on sokeita pisteitä, asioita joita emme osaa edes nähdä heikkouksina ja osaamisvajeina. Esimiehillä ja johtajilla ihan samalla tavalla kuin kenellä tahansa muulla. Esimiesten ja johtajien kohdalla kyse on kuitenkin aina vähän vakavammasta ongelmasta, heidän kun pitäisi pystyä tekemään oikeita päätöksiä. Olennaisinta on pystyä tunnistamaan ”väärä” tieto. Kun ”väärä” tieto on saatu pois häiritsemästä, päätöksen teko tulee aina selkeämmäksi ja laadultaan paremmaksi. Onnistumisen taustalla on aina kaksi asiaa; kyky johtaa itseä ja rohkeus luopua joskus hyvinkin suositusta uskomuksesta.
Kaiken parhaan mahdollisen tiedon käyttöön saaminen on lähes aina mahdottomuus. Tietoa pitää olla ja hankkia, mutta nämä eivät saa muodostua päätöksenteko estäviksi tekijöiksi. Itsen johtamisessa, erityisesti kun tekee päätöksiä koskien isompaa joukkoa ihmisiä, on tarpeen pystyä tunnistamaan mikä on olennaista ja riittävää. On tärkeää tunnistaa, että tietoa tuottavat ihmiset ovat jokainen omien arvojensa ja uskomustensa pohjalta toimivia. Pysähtymällä ajoissa arvioimaan mitkä tekijät vaikuttavat sinulle tietoa tuottavien ihmisten valintoihin, pystyt ennakoivasti vaikuttamaan omiin päätöksiisi.
Tämän päivän maailmassa on lisäksi erilaisia algoritmejä, jotka tuottavat meille tietoa, näkökulmia ja oikeasti vaikuttavat meidän uskomuksiimme. Sananvapaus tarkoittaa, että meille voidaan tarjoilla kaikenlaista informaatiota, usein tarkistamatonta. Sosiaalisen median kanavat pyrkivät tarjoamaan meille sitä, mitä olemme katsoneet tai mistä olemme tykänneet aiemmin. Katsoessamme vaikkapa vaaliväittelyihin liittyvää informaatiota, faktan tarkastuksissa monet ”totuudet” osoittautuivat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Nämä ”hiljaiset” signaalit vaikuttavat meidän ajatteluumme ja päätöksentekoomme, jollemme tietoisesti pysähdy niitä arvioimaan ja kriittisesti prosessoimaan.
Tiedon muuttaminen päätökseksi onnistuneesti vaatii oman prosessin ja painotusten tunnistamista. Mitkä näkökulmat ovat sinulle tärkeitä? Onko sinulle esim. olennaista aina se, että viedään eteenpäin uutta asiaa? Vai ehkä se, että mitään ei muuteta, jollei siihen ole todella radikaalia syytä? Näiden painotusten tunnistamiseen on hyvä työkalu työelämän tunneälytesti. Sen kautta pääsee käsiksi itsen johtamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Samalla pystyy myös tunnistamaan, millaisia strategioita voi ja kannattaa rakentaa (nämä ovat aina henkilökohtaisia) tiedon valinnan ja analysoinnin tueksi.
Tunneälyn oikealla käytöllä pystyt parantamaan tiedon käsittelyä ja sen myötä päätöksentekoa merkittävästi. Sinulle muodostuu rutiinit, joiden avulla saat enemmän oikeaa ja laadukasta tietoa käyttöösi. Pystyt jättämään häiritsevän taustamelun pois, joka tarkoittaa vähenevää työmäärää ja laadukkaampia päätöksiä. Täydellisyyteen ei kukaan pysty eikä pääse, olennaista on nostaa osumatarkkuutesi päätöksen teossa korkeammalle tasolle. Se vie sinut pitkälle, sillä kovin harva vielä hyödyntää tiedettä oman päätöksentekoprosessinsa apuna.
Kun haluat ottaa seuraavan askeleen, minä voin auttaa sinua. Kuten olen auttanut satoja esimiehiä ja johtajia. Ota yhteyttä nyt, niin saat tuloksia jo ennen joulua!
Kari I. Mattila, kehittymisen kumppanisi, tunneälytaitojen kehittäjä
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.