Innovaatiokulttuurin suurin tappaja on täydellisyyden vaatimus! Miten uskaltaa lähteä innovoimaan kohti täydellisyyttä, kun kyse on uuden luomisesta?
Innovaatio on tapa ajatella, ei mikään erityinen ja harvoille suotu lahja. Innovaatiokulttuurin ydin elementti on turvallisuus. Siis tieto siitä, että vaikka täydellisyyttä ei tulekaan, niin siitä ei rangaista. Ja yhteinen ymmärrys siitäkin, että osa innovaatioista jää oppien tasolle, ”tämä ei tässä vaiheessa toimi”. Meillä on aina kiire ja paljon tehtävää. Siksi me helposti ajattelemme, että meillä ei ole aikaa luoda uutta, kokeilla uusia juttuja. Tuo ajattelu on kuitenkin väärä, eikä meille edes aitoa. Tuolla ajattelulla saattaisimme edelleen elää kivikautta!
Jokaisen menestyksen takaa löytyy uusi tapa ajatella ja usein useita kokeiluja ennen kuin onnistuminen on tapahtunut. Nuo kokeilut ovat innovaatioita. Jokainen meistä voi luoda innovaatioita. Se vaatii vain yhtä asiaa! Halua kokeilla, joka mahdollistuu kun meillä ei ole pelkoja epäonnistumisesta. Hyvin usein kuulee sanottavan, että minä en ole innovatiivinen. Tuo on itseään toteuttava ennustus, ja aina väärässä. Jokainen meistä, ihan jokainen, pystyy olemaan innovatiivinen. Me olemme sitä lapsena, meidät on vaan opetettu siitä pois. Kyse on siis siitä, onko meidän ympäristömme sellainen, että innovatiivisuuden esteet on poistettu.
Monet kertovat, että pitää rakentaa innovatiivisuuden kulttuuria, pitää luoda niitä ja näitä prosesseja ja toimintamalleja, jotta ollaan innovatiivisia. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät ole innovoivia? Eräässä julkisen sektorin organisaatiossa johtaja kertoi, kuinka vaikea on saada porukoilta ideoita. Heillä oli idealaatikko ja hyvistä ideoista oli luvassa palkkio. Kun sitten kysyin, että miten se on toiminut, niin vastaus oli ”aluksi tuli muutamia, sitten ei mitään”. Minä (hölmönä?) sitten toki kysymään, että mitä niille saaduille ideoille tehtiin? Vastaus oli ”ne ei ne niin isoja olleet, joten ei niistä sen enempää”. Siinäpä se haaste, tuo johdon hiljaisuus ja ”loistavien” ideoiden odotus johti siihen, että innovoinnin este ei poistunut. Suurin innovoinnin este on nimittäin pelko. Pelko, että minua ei huomata, että minut huomataan naurettavaksi, että minut nolataan.
Samaan aikaan olen päässyt näkemään ja kuulemaan organisaatioista, joissa ongelma ei ole innovaatioiden puute. Eräs kunnanjohtaja sanoi, että heidän suurin haasteensa on siinä, että mitä valitaan eteenpäin vietäväksi. Kaksi kuntaa, aivan erilainen tilanne. Tässä jälkimmäisessä jokainen huomioitiin ja siitä annettiin palaute. Toki kaikkia ei viedä eteenpäin, mutta se ei tarkoita etteikö ihmisen panostusta kannattaisi arvostaa. Karkea nyrkkisääntö on, että tarvitset 100 innovaatiota, löytääksesi yhden tosi hyvän. Innovaatiokulttuurin johtaminen on siis sitä, että tehdään sekä yritykset että onnistumisen näkyviksi. Tuetaan pienempiäkin kokeiluja. Siihen ei kummoisia työkaluja tarvita, mutta johdon asennetta kylläkin. Innovaatiokulttuuri onkin mitä suurimmassa määrin johdon asenne asia. Ollaanko valmiita oikeasti arvostamaan ihmisten ajattelua, eikä vain suuria tuloksia?
Suomalainenkin yritys- ja julkiskenttä on vahvassa murroksessa. Tässä prosessissa tulee sekä uusia tähtiä että kuihtuvia aurinkoja. Innovointia tukevan kulttuurin luominen on se toinen menestyksen tekijä. Se toinen on jatkuva oppiminen. Oletko sinä valmis antamaan tilaa kokeiluille, kokeilemaan itse, vaikka lopputulos joskus meitä naurattaakin?
Kun halua rakentaa innovaatioita tukevan toimintakulttuurin, aloita kysymällä itseltäsi seuraavat kysymykset; onko meillä aidosti helppo ja yksinkertainen tapa tuoda innovaatio esille? Onko meillä prosessi, että jokainen saa jonkin palautteen innovaatiostaan 2 – 3 viikon sisällä? Onko meillä prosessi, jossa joka kuukausi kerrotaan muodostuneista innovaatioista? Jos jokin noista puuttuu, niin korjaa se, jos kaikki on kunnossa, niin toteuta ne. Johdon pitää olla myös valmis hyväksymään, että innovaatio voi olla heidän ajattelunsa vastainen. Tiedät varmaan post-it laput? Muistatko, että se on tulosta suunnitteluvirheestä?
Olen saanut nähdä innovoivissa organisaatioissa / tiimeissä, miten muutaman tunnin työllä on ratkottu isoja ongelmia, on löydetty useiden satojen tuhansien eurojen arvoisia tuottavuuden parannustekijöitä. Kysymys siis sinulle kuuluukin, että onko sinulla oikeasti varaa jättää rakentamatta innovaatiokulttuuri? Kun joku kilpailijoistasi joka tapauksessa sen tekee!
Kulttuurin muutoksen on monta polkua. Jokaisen polun ensimmäinen askel on johtajan oma toimintansa ja toimintaa ohjaavan ajattelun analyysi. Tähän voit saada tukea. Kuten myös sitten koko organisaation valmennukseen. Tiesitkö, että monet PK-iosakeyhtiöt hyödyntävät ELY rahoitusta tässä? Jos haluat tietää lisää, ota yhteyttä!
