Skip to content
Menu
Johtajuustaito.fi
  • Etusivu
  • Vapauta vahvuutesi
  • Tunne muutos
  • Onnistu yhdessä
  • Valmennukset
  • Me
  • Oivalluksia
  • Asiakkaiden kertomaa
  • Yhteys
Close Menu
20210118

Itseluottamus vs. Itsetuntemus

Tiesitkö että itseluottamus voi olla myös epäonnistumisen merkittävin syy! Kovin usein kuulemme, että itseluottamusta pitää vahvistaa. Itseluottamusta pitää olla, mutta sen vahvistamiseen pitää käyttää oikeita keinoja ja pitää päästä oikealla tasolle.

Olen ollut mukana kehittämässä menestyvä yrittäjä – persoonallisuustestiä. Siinä kansainväliseen aineistoon perustuen oli tunnistettavissa että liiallinen itseluottamus johtaa alhaiseen todennäköisyyteen menestyä yrittäjänä. Liiallinen itseluottamus aiheuttaa muun muassa seuraavia ongelmia; muut kokevat että henkilö ei arvosta heitä, ihmiset eivät koe tulevansa kuulluiksi, päätöksentekoon ei liity riskien arviointia, toteuttamiseen ei varata riittäviä resursseja ja lopulta kun jokin ei onnistu niin syyllinen etsitään muualta ei oma osaaminen kehity. Liiallisen itseluottamuksen omaava siis on oman menestyksensä suurin este pidemmällä aikajänteellä.

Olipa itseluottamusta sitten liikaa tai liian vähän, asia on korjattavissa. Ensin pitää toki tunnistaa, kummasta oikeastaan on kyse? Liiallisen itseluottamuksen voi tunnistaa mm. seuraavien tilanteiden kautta; 1. joutuuko tiputtamaan laatutasoa tai joustamaan aikatauluista osassa tehtäviä 2. tuntuuko että omat ajatukset ja ideat ovat ainoat hyvät 3. saako joskus muilta palautetta että “sinä et koskaan kuuntele”. Vastaavasti liian alhaisen itseluottamuksen voi tunnistaa mm. 1. tietää että olisi ollut arvokasta sanottavaa mutta ei kuitenkaan sanonut 2. tietää mikä on oikea päätös mutta odottaa että joku muu tekee sen 3. kaiken aikaa kyselee muilta, että mitä pitäisi tehdä. Kun tunnistat jonkin noista piirteistä itsessäsi, niin silloin on hyvä hetki pysähtyä tekemään sopivia korjausliikkeitä. Itseluottamistasi tärkeämpi asia on, että kehität itsetuntemustasi. Se aina tuottaa parempaa itseluottamusta viemättä sinua liiallisuuteen.

Korjausliikkeet eivät ole “hillitse vähän itseäsi” tai “luota itseesi enemmän”. Ne eivät kumpikaan tartu siihen juurisyyhyn, josta ongelmat kumpuavat. Jotta voi vaimentaa liiallisen itseluottamuksen negatiivisia vaikutuksia on sukellettava omaan itseen syvemmälle. Ja aivan sama ratkaisu toimii silloin, kun itseluottamuksen osalta on tarvetta sen kohottamiseen. Itsetuntemus on jokaisen ihmisen vahvin työkalu oman persoonan ja toiminnan kehittämiseen. On siis tarpeen tunnistaa ja ymmärtää, mistä oma käyttäytyminen oikeasti kumpuaa. Kun itsetuntemusta syventää, niin silloin on helpompi ohjata omaa ajattelua ja sen myötä käyttäytymistä. Ja saavuttaa teveempi itseluottamus sekä parempi olo ja menestys.

Itsetuntemukseen on monta tietä. Kaikki alkavat samasta kohtaan, sen ymmärtämisestä että me kaikki tunnemme itsemme vain joltain osin. Kun tuon myöntää, niin silloin on mahdollista lähteä hankkimaan lisää tietoa ja sen kautta kehittymään. Olemme aina historiamme ja uskomustemme tulos. Kun uskallamme katsoa historiaamme mahdollisuutena kahleen asemesta, pääsemme eteenpäin. Kun uskallamme kyseenalaistaa uskomuksemme, voimme vapautua niiden kautta luomastamme vankilasta. Itsetuntemuksen kehittäminen vaatii myös myötätuntoa itseä kohtaan. Kun ymmärtää ja hyväksyy sen, että aiemmat teot ovat tapahtuneet sen aikaisella kokemuksella ja tiedolla, niin pääsee alkuun. Tänään olemme hieman kokeneempia ja viisaampia kuin eilen. Ja huomenna voimme viedä viisauttamme vielä parempaan suuntaan.

Jos jatkamme elämäämme samalla tavalla kuin tähänkin asti, saamme samat tulokset kuin ennenkin. Pahimmillaan vielä huonommat kuin aiemmin, kun ihmiset eivät sitoudu meihin sitäkään vertaa kuin ennen. Ihmiset ympärillämme kehittyvät joka päivä. He oppivat uusia asioita, kokevat sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Jos me jäämme paikallemme, jäämme jälkeen muista. Itsetuntemuksen kehittäminen on siis välttämätöntä, jos sinulla on yksikin tavoite tai haave elämässäsi.

Yksi yleinen tuska itsetuntemuksen lisäämiseen liittyy. Monet valmennettavani ovat sanoneet “en minä ole oikeastaan muuttunut”. Samaan aikaan muut ihmiset, työkaverit ja asiakkaat, ovat huomanneet ison muutoksen. Tuossa on kyse siitä, että kun olemme itse siellä tapahtumien keskipisteessä, niin muutoksen havaitseminen ei välttämättä ole helppoa. Itsetuntemuksen lisääntymisen ja sen tuottaman hyödyn tunnistaa parhaiten palautteen kautta. Jos palautetta ei kerää, tai kuuntele, niin silloin on vaikea tietää mihin suuntaan ja millä tavoin edetä. Palautteen kerääminen on tärkeää myös sen vuoksi, että aivomme tekevät paljon mieluummin itsetuntemuksen kanssa töitä, kun saamme tuloksista positiivista palautetta!

Itsetuntemuksen lisäämisessä ei ole kyse siitä, että jokaisesta tulisi pääjohtaja tai miljonääri. Itsetuntemuksen lisäämisellä pystymme löytämään sen tasapainoisen kohdan, jossa toiveemme, kykymme ja persoonamme ovat tasapainossa. Lisääntyvä itsetuntemus auttaa meitä onnistumaan paremmin ja helpommalla ihan jokaisessa tehtävässä. Se auttaa myös meitä muiden ihmisten kohtaamisissa, jolloin koko elämänpiirimme tulee paremmaksi ja palkitsevammaksi.

Itsetuntemuksen kehittämiseen tarvitaan muutamia asioita: 1. aito halu kehittyä 2. jokin menetelmä jonka avulla voi ymmärtää itseään paremmin (valitse tieteellisesti luotettava työkalu) 3. osaava coach tai sparraaja, joka kysymyksien kautta pystyy ohjaamaan sinua eteenpäin 4. pohdinnan tekemistä rutiiniksi. Kun sinulla on nuo kunnossa, niin sen jälkeen kyse on vain itsen eteenpäin viemisestä. Jos sinulla on halu, mutta et ole varma mitä seuraavaksi, niin silloin voit olla vaikkapa yhteyksissä minuun. Mietitään sinulle sopiva ratkaisu.

Itsetuntemuksen kehittäminen on ollut työkalu erittäin menestyneiden johtajien, maailmanparantajien, taiteen tekijöiden, urheilijoiden kuin ihan tavallisten vanhempienkin elämässä. Kysymys ei koskaan ole siitä, mitä olemme saaneet tai kokeneet, vaan siitä mitä tuolla historialla oikeastaan teemme. Ota yhteyttä niin kehitetään sinun itseluottamustasi kohti menestyjien tasoa.

Kari I. Mattila, kumppanisi kehittymisen polulla, tunnetaitojen kehittäjä

Aiheeseen liittyy

Related Posts

20210215

oivalluksia

Testit, humpuukia vai arvokasta?

Minulla oli tuossa muutama päivä sitten pitkä ja mielenkiintoinen keskustelu yhden kollegan kanssa. Hän oli sitä mieltä, että persoonallisuustesjä ei pitäisi käyttää. Ja minä taas olen sitä mieltä, että testeille on paikkansa. Kumpi on oikeassa?

Sinäkin olet ehkä tehnyt testin tai useammankin. Minun ensimmäinen kokemukseni oli vähintäänkin uuvuttava 800 kysymystä. Ensimmäinen tunneälytesti oli kuin se kuuluisa juna tunnelissa. Se avasi minulle uuden kuvan itsestäni. Sain selityksen muutamiin elämäni tapahtumiin.Testeihin liittyen olemme kuulleet vaikka millaisia. Monet ovat saaneet tuloksista hyötyä, jotkut ovat pettyneet ja jotkut pitävät ihan humpuukina. Olemme myös kuulleet jopa julkisuudessa, miten niitä on joissakin organisaatioissa käytetty väärin, tai ainakin tuloksia on käsitelty todella huonosti.

Testit ovat oiva apuväline. Kunhan muistetaan muutamia aivan olennaisia reunaehtoja. Kaikkein tärkein on, ettei mitään, ei siis mitään, testitulosta pitäisi vain saada tulosteena itsekseen tulkittavaksi, vaan aina kouluttautuneen ammattilaisen kanssa läpikäyden. Toinen tärkeä sääntö on muistaa, ettei mikään yksittäinen testi kerro kenestäkään 100 % tietoa. Ja kolmas on sitten se, että testejä on kovin monenlaisia, erilaisista lähtökohdista ja eri tarkoituksiin. Hyvin valittu testi, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen, auttaa pääsemään eteenpäin oman kehittymisen polulla. Se auttaa myös ymmärtämään muita paremmin. Erityisen suuri arvo on niillä testeillä, joiden avulla tiimit pystyvät parantamaan yhteistyötään, innovatiivisuuttaan ja tuottavuuttaan.

Testeihin liittyen on muutamia asioita jotka on syytä ottaa huomioon. Olennaisin on aina se, että valitsijalla on selkeä käsitys mitä testin käyttämisellä tavoitellaan? Ihan jokainen testi on luotu jostain lähtökohdista rakennettu, jolloin sen käyttäminen jossain muussa yhteydessä voi johtaa harhaan. Testien joukossa on valitettavasti sellaisia, joiden ainoana perusteena on yksittäisen henkilön mielipide tai pahimmillaan jopa jonkin organisaation tavoitteet. Sitten on testejä, jotka ovat tulkintoja jostain tutkimuksestä. Seuraava taso on testit, jotka on rakennettu jonkin hypoteesin ja tieteellisen tutkimuksen kautta. Sitten on vielä erityisiä testejä, jotka on pääosin kliinisessä käytössä ja kartoittavat jotain aivan tiettyä asiaa. Testeistä osa on siis “yleiskuvaa” antavia, osa tiettyyn rooliin kohdentuvia ja osa sitten hyvin rajoitettuun osaan persoonaa kohdentuvia.

Työelämässä käytettävistä testeistä löytyy monenlaista. Juuri oikean testin löytäminen ei ole helppoa, sillä testin myyjät ymmärrettävästi kertovat että juuri heidän testinsä on se oikea. Vaikka useimmat testit auttavatkin, osan hyöty jää lähinnä kysymyksiä esille tuovaksi. Kohdalleen osuva testi auttaa merkittävästi oikean henkilön valinnassa sekä henkilön kehittymisessä. Parhaat testit auttavat myös tunnistamaan miten tiimi muodostuu ja millainen persoonallisuus täydentää tiimin osaamista ja rakentaa tiimin yhteenkuuluvuutta. Testin valinnassa on myös tärkeää pohtia, mikä on testaukseen osallistujien valmius hyödyntää saamaansa tietoa. Kun kyseessä on haastavampi tehtävä (siis persoonallisuuden käytön osalta), silloin on yleensä järkevää käyttää muutamaa eri testiä (näin toimimme esim. toimitusjohtajavalinnoissa).

Testien yksi etu rekrytoinnissa on yhdenmukainen tieto. Kun testi on valittu oikein, päätöksentekoon tulee vahvemmat perusteet ja päätöksen tekijän omat henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat vähemmän. Osaamisen ja persoonan valinnassa päästään käsiksi olennaiseen ja löydetään henkilö, joka istuu porukkaan. Henkilöstön kehittämisessä testit auttavat löytämään ratkaisut, joiden kautta kehittyminen, muutos, onnistuu paremmin ja etenee nopeammin. Sillä hyvä testi antaa työkalut joiden käyttö poistaa esteitä muutokselta. Kun testin tulokset käydään osaavan, usein sertifioidun, asiantuntijan kanssa läpi saa henkilö syvällisemmän käsityksen ja pystyy rakentamaan omaan kehittymiseensä vahvemman motivaation.

Testien joukossa on siis tuotteita, joiden kohdalla minun omatuntoni ei antaisi myöden edes kertoa niistä, saati sitten käyttää. Niitä kait pitäisi kutsua humpuukiksi. Onneksi näitä ei ole kovin montaa. Sitten on sellaisia, jotka eivät ole vahvalla tieteellisellä pohjalla, mutta laajan käytön kautta ovat osoittaneet olevansa monelle riiittävä ja avaavan ehkä sopivan yksinkertaisessa muodossa ihmisen persoonallisuuden maailmaa. Niillä on oma arvonsa persoonallisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisessä. Tieteellisesti rakennetut ja kohdennettua tietoa (kuten vaikkapa motivaatioperusta tai työelämän tunneälytaidot) antavat testit tuottavat vaikuttavimman tuloksen. Toki, olennaista on myös testin tuloksia purkavan asiantuntijan osaaminen ja oma persoona.

Organisaation tasolla on hyvä muistaa, että yksi virhe rekrytointi maksaa käytännössä aina kymmeniä tuhansia. Johtajarekrytoinnin kohdalla satoja tuhansia. Siinä rinnalla yksittäisen testin kustannus on marginaalinen. Kannattaa siis käyttää testejä apuna, jotta välttyy turhilta kustannuksilta. Kun valitaan jäsentä tai jäseniä johonkin tiimin tai vaikkapa johtoryhmään, kannattaa ehdottomasti käyttää testiä, joka antaa kuvan tiimin yhtenäisyydestä ja erilaisuudesta. Hyvä muistaa, että erilaisuus on aivan olennaista tiimin menestyksen kannalta!

Mietitkö sinä, millaista testiä kannattaisi käyttää? Vai kannattaisiko käyttää testiä ollenkaan? Laita viestiä, keskustellaan ratkaisuista ilman paineita. Sinä valitset ja päätät, minä autan sinua kymmenien eri testien kokemuksella, itse testejä tehneenä. Ja moneen eri testiin koulutuksen saaneena.

Kari I. Mattila, kehittymisen kumppanisi, tunneälytaitojen kehittäjä

Aiheeseen liittyy

Viimeisimmät blogit

  • 20210215Testit, humpuukia vai arvokasta?
    helmikuu 15, 2021
  • 20210208Do you know professor Ebbinghaus?
    helmikuu 8, 2021
  • 20210201Poisoppimisen illuusio
    helmikuu 1, 2021
  • 20210125Show patience or die in stampede
    tammikuu 25, 2021
  • 20210118Itseluottamus vs. Itsetuntemus
    tammikuu 18, 2021

Twitter

  • #Google10 menestyjän #taitoa 1. Menestyksesi tulee tiimisi onnistumisesta. Se on seurausta heidän taidoistaan ja ha… https://t.co/g56N42TxXZ
    2 tuntia ago
  • @AnniinaValtonen @tanttarja Suomen kauniita ja kiehtovia puolia on, että vuodenajat on aina vain kylässä. Etelässä… https://t.co/Umd07kY4lZ
    5 tuntia ago
  • #recovery Which one will make you feel energized on Monday; laying on the sofa or getting some fresh air? I mean re… https://t.co/DfjNVLM6eK
    12 tuntia ago
  • Easter #recovery is less than month away. Remember what #Easter stands for? The week before is for slowing down bef… https://t.co/wWnlGodVWP
    1 päivä ago
  • #recovery, there is spring lurking around the corner. Days are getting longer. What are your acts on getting the en… https://t.co/b5WxkRXgFc
    1 päivä ago
  • Estääkö teidän tuloksen tekemistä tunteiden piilottamisen kulttuuri? 4 askelta menestykseen; rohkaise, havaitse, ym… https://t.co/4bsP5vTB7p
    2 päivää ago
Seuraa meitä

Avainsanat

arviointi HR HRD HRM johtajuustyyli johtaminen kehittyminen kehitys media menestys mittaaminen muutos rekrytointi strategia valinta
Back To Top